perjantai 21. kesäkuuta 2013

Juhannuksen viettoa lapsuusmaisemissa

Juhannuksen vietto alkoi kohdallani lapsuuteni Sievissä ja myöhemmin Ylivieskassa jo varhain aattoaamuna. 

Äittini kohdalla se oli alkanut jo edellisenä päivänä, kun hän valmisti joka juhannukseksi punaista heraa eli juhannusjuustokeittoa. Punaisen heran keittäminen oli tarkkaa puuhaa, jossa vierähti käytännöllisesti katsoen koko päivä.10 litran kattila oli laitettu puuhellan kulmalle. Maito ja juustonjuoksutin kaadettiin kattilaan. Keittoa oli sekoitettava lähes koko ajan, ettei se palanut pohjaan. Välillä keittoon lisättiin maitoa, jota kului keittoon n. 20 litraa. Keittämiseen kului aikaa 10-12 tuntia. Se oli valmista, kun keiton väri oli punaista. Valmis keitto laskettiin astioissa pihakaivoon jäähtymään. Punainen hera oli minusta parasta ruokaa, jota koskaan olen saanut. Äitini vaivannäkö ei ollut mennyt hukkaan, sillä kaikki pitivät suuresti tästä juhannusherkusta.

Minun tehtävänä oli isäni kanssa pystyttää juhannuskoivut porraspieleen. Lähdimme jo aamuvarhaisella hakemaan koivut metsästä. Koivut olkapäillä - huumaavan tuoksun keskellä - saavuimme kotia ja valitsimme koivut pittuusjärjestykseen. Rautakangella reiät koivuille ja koivut paikoilleen. Kun koivut olivat paikoillaan, tuli kuljettua useasti tätä koivukujaa pitkin sisälle ja ulos.

Juhannuksesta (mittumaari) valon ja keskikesän juhlana on jäänyt lapsuuteeni liittyen elämäni sykähdyttävimpiä muistoja. Ehkä muistoja kultaa sekin, että juhannukselta sain muuttaa aittaan nukkumaan. Aitan vintilla oli aivan oma maailmansa. Siellä oli hyvä lukea sen aikaisia sarjakuvalehtiä unta odotellessa. Luin kesän aikana talvella ostetut sarjakuvalehdet uudelleen. Sain nukkua aitassa aamulla aina pitkään ja kyllä siellä raittiissa ulkoilmassa nukuttikin hyvin. Kotini lähellä oli oja, jossa juhannus kului myös uimisen merkeissä.

Vaikka lapsuuteeni juhannuksiin ei sisältynyt mitään erikoista ja jännittävää, poikkesivat ne tavallisista päivistä niin paljon, että niihin liittyvät muistot kirvoittivat minut tähän kirjoituspuuhaan.  


                                                                 Kaakko, kotini Ylivieskassa