Kiertokoulun ajalliseksi kestoksi oli säädetty 168 päivää ja se pidettiin useammassa jaksossa. Jo lukemaan oppineille kiertokoulu oli vain lyhyt ajanjakso. Tästä voidaan tehdä se johtopäätös, että isänikin osasi lukea ennen kiertokouluun menoaan.
Kiertokoulu oli koululaitosmuoto, jossa omaa koulurakennusta ei ollut, vaan opettaja liikkui kylästä toiseen opettamassa lapsia siten, että koulurakennuksena toimi yleensä joku kylän taloista, kievari tai esimerkiksi pappila. Isäni kertoi, että kiertokoulua pidettiin usein hänen kotonaan Rieskaniemessä, missä oli tilaa isommallekin oppilasmäärälle.
Kiertokouluissa, varsinkin sen alkuvaiheissa, oli osallistujia lapsista aikuisiin. Kaikki aikuisetkaan eivät osanneet lukea eivätkä kirjoittaa, joten heitäkin kehotettiin osallistumaan kiertokouluun mahdollisuuksiensa mukaan. Kirjoitustaito oli varsinkin vanhemmalla väellä siihen aikaan vielä huono tai sitä ei ollut ollenkaan. Kirjoitustaidon puuttuessa nimikirjoituksen sijaan käytettiin puumerkkiä.
Oppilaita oli parikymmentä. Oppikirjoina olivat Raamattu ja Katkismus (Katekismus). Lapsia opetettiin lukemaan, laskemaan ja kirjoittamaan liitutaulun avulla, lisäksi oli yksi vihko.
Huom! Kirkonkirjoissa isäni esiintyi vielä nimellä Miikaeli Rieskaniemi. Sukunimilain tullessa voimaan vuoden 1921 alusta hänen nimensä muuttui Mikael Nivalaksi. Isovanhempien nimet olivat Lisa Gustafva (Liisa Kustaava) ja Henrik (Heikki) Rieskaniemi.
Lukuseteli oli seurakunnan papin kirjoitama todistus haltijansa luku- ja kristinopintaidoista. Lukusetelillä todistettiin henkilön avioliittokelpoisuus, sillä ilman kristinuskon peruskäsitteiden tuntemusta avioliittolupaa ei annettu. Lukuseteli oli ennen kaikkea todistus katekismuksen tuntemisesta. Se kertoi myös henkilön vaelluksen nuhteettomuudesta. Neljäs sivu lukusetelissä oli muistiinpanoja varten.
Koulun päätyttyä oppilaat saivat neljäsivuisen lukusetelin. Ensimmäisellä sivulla oli nimi, syntymäaika ja kylä. Sisäsivuilla oli vasemmalla lastenkoulu-todistus ja oikealla sivulla kinkeritodistus. Molemmat todistukset olivat melkein samanlaiset, mutta lastenkoulu-todistuksessa annettiin todistukset myös kirjoituksesta, veisuusta, luvunlaskusta, käytöksestä ja tarkkaavaisuudesta. Arvosanat olivat: hyvä 4, tyydyttävä 3, välttävä 2 ja heikko 1. Lastenkoulu-todistuksessa oli kaikkiaan 19 arvosanaa.
Kiertokoulun käyneiltä edellytettiin, että he osallistuivat seuraavina vuosina kinkereille, jossa heidän edistymistään eri osa-alueilla voitiin seurata. Kinkereillä käynti oli myös vaatimuksena rippikouluun pääsystä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti